Monttubileet
Päivä päivältä muistan vähemmän asioita utuiselta ja hämmenyksen täyttämältä vuodelta 2007, mutta ne, jotka muistan aion latoa sähköiselle paperille jälkipolvia varten.
Varoitustarrat ja kuoppa.
Alkoholipullojen varoitustarroille annan niiden ansaitseman huomion, eli en juurikaan mitään. Kuittaan aiheen informoimalla ihmisiä sillä, että se oli suurin piirtein typerin verorahojen sijoituskohde sitten… No, jonkin todella typerän verorahojen sijoituskohteen.
Kirjoitin ensimmäisen kolumnini koskaan Helsingin Sanomiin alkuvuodesta 2006 aiheenani makasiinien tuhoamispäätös. Aihe on siis minulle rakas ja tuttu. Seurasin pelon ja inhon valtaamana prosessia lähietäisyydeltä. Yksi kaupungin kauneimmista maamerkeistä joutui niin byrokraattisen, kuin konkreettisenkin jyrän alle suoraan kahdensadan todellisuudesta irtautuneen olmin silmien alla. Syiksi lueteltiin huono kunto, käyttökelvottomuus (tähän paljon kysymysmerkkejä) ja tarve saada Helsinkiin uusi tila kamarimusiikille. Syylista kuulostaakin lähinnä epäilyttävän paljon kansanedustajien pääsyvaatimuksilta eduskuntaan.
Makasiinit olivat korvaamaton tila Helsingin nuorisolle. Siellä järjestettiin yleensä viikottain konsertteja, kokoontumisia, kirpputoreja, tapahtumia, taidefestivaaleja, lähestulkoon mitä vain. Se oli kirjaimellisesti keskellä kaupunkia, hyvällä sijainnilla ja vuokra oli kohtuuhintainen ko. tapahtumiin. Nuoret ajettiin Lepakosta makasiineille ja makasiineilta Elimäenkadulle. En voi olla huutamatta tuuleen, että kuinka kauan tälläinen pöyristyttävä, nuorisoa pohjasakkana kohteleva käytös voi jatkua?
Joka perjantai-ilta sitten ihmetellään silmät pyöreinä, että eikös näitä vaarallisia ja kurittomia nuorisojengejä voisi heittää häkkiin kaduilta riehumasta ja korjataan kukkahatun asentoa. Jos kehitys on sama, niin pian heitetäänkin, älkää huolehtiko.
Makasiinit olivat myöskin viimeinen ydinkeskustan pala Helsingin vanhaa ja kaunista arkkitehtuuria. Alvar Aallon vallankumouksellisen ruma Stora-Enson pääkonttori aloitti arkun naulaamisen ja Musiikkitalo saa kunnian lyödä viimeiset iskut. Vanhojen puumakasiinien tilalle tulevalla lasi-teräs –kyhäelmällä tulee olemaan jotakuinkin yhtä paljon sielua kuin rautamutterilla. Tuskinpa kyllä sitäkään.
Tila kamarimusiikille? Finladia-talo, Kansallisooppera, Aleksanterinteatteri, Valkoinen Sali… Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ja vielä uusi tila? No, senkus kai sitten.
On hyvä kuitenkin huomauttaa, että aloitteleville, paikallisille bändeille treenikämpän löytäminen Helsingistä on lähestulkoon yhtä mahdollista kuin lentokyvyn yllätyksellinen saaminen ihmisillä. Kaapelitehdas tyydyttää huutavaa tarvetta heikosti. Jos Suomi tosiaan haluaa tulevaisuudessakin HIMin, Nightwishin ja Lordin kaltaisia, kansainvälisiä musiikkitähtiä, niin sen täytyy ruveta panostamaan ruohonjuuritasolla. Kaikki edellämainitut yhtyeet ovat joskus etsineet räkä poskella treenikämppää ja kaikille on aivan varmasti tullut kolme kertaa enemmän kielteisiä, kuin myönteisiä vastauksia.
Yle oli jo kuopan suunnitteluvaiheessa epävarma sitoutumisestaan ja nyt rahoittaja tuntuu vaihtuvan useammin kuin Vihreiden kanta ihan missä tahansa. Ennen oli hienot puumakasiinit, nyt on reikä maassa. Orkesterimonttu, Musiikkikuoppa, kutsui sitä miksi tahansa, niin on varmaa että tässä vaiheessa kunniakkain ratkaisu olisi rakentaa tilalle julkinen puisto Yleisen Typeryyden Uhreille.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Helsinki laittaa nuorison pois jaloista ja aikoo esitellä maailmalle jonkun tötterön, joita jo on maailma täynnä, että ei tarvitse tulla Suomeen asti sitä varten.
on niin pahan näköinen rakennus että tulee reaalisosialismi mieleen, joka kerta ohi ajaessa. Talohan vallattiin viherpiipertäjien ja maripaitaisten idealistien voimin. Toinen esimerkki oli Lepakkoluola. Näihin rakennuksiin on ja oli sijoitettu treenikämppiä ja kaikenmaailman huu-haa taitelijoiden työtiloja. Sinebrychoffin huvila ja Suomelinna ovat myös esimerkkejä puoluekirja taiteilijoiden asumissijoista, joissa vasemmistolaiset virkamiehet ovat junailleet toveriporukoille kämpät. Olenkin ihmetellyt miksi kaunis kansallisomaisuus häviä yhteiskäytöstä suppean toveriverkoston ja huu-haa taiteilijoiden povitaskuun.
Helsingin ydinkeskustassa sijainneet rumat ränsistyneet vanhat makasiinit ja eduskuntatalon edessä oleva ratapiha on ollut häpeäksi jo aivan liian kauan. Kaiken lisäksi rakennuksissa on hillunut kaikenmaailman joutuväkeä ja nuorisoligistiä kaljapullo kädessä, monen harmiksi ja häpeäksi. Olen erittäin iloinen että asialle vuosikymmenien pyörittämisen jälkeen jotain tehdään.
En myöskään pidä korrektina Alvar Aallon sekoittamista kitaran vinguttamiseen tai viherhenkiseen kierrätykseen. Molemmilla on sijansa ja paikkansa. Aalto edustaa älyllisesti ja taiteellisesti aivan erillaisia pysyviä arvoja liukuhihnavihteeseen ja maailmanparantamiseen verrattuna.
En yritä sanoa, etteikö nuorisolla pitäisi harrastetiloja olla, vaan sitä, ettei niiden paraatipaikalla Helsingin keskustassa tarvitse sijaita. Kitara vinkuu ja maailma paranee yhtälailla Itä-Helsingistä,Vantaalta tai Sipoosta käsin.
Nimerkkisi Totuuden Torvi on mielenkiintoisen kaksijakoinen. Alkuosasta eli totuudesta et ymmärrä mitään kirjoituksestasi päätellen. Loppuosa kuvaa hyvin sinua, kirjoituksestasi päätellen.
Ihan totta. En ole kai vuosiin lukenut mitään juttua joka olisi noin täynnä typeriä ennakkoluuloja, huhuihin perustuvia mielipiteitä, yleistä typeryyttä ja vankkaa ennakkoasennetta.
En edes viitsi neuvoa sinua menemään hoitoon.
Viimeinen kappaleesi vaatii vielä kommentin. Mitä ihmettä teit nuorena? Keräsit postimerkkejä vai? Et ymmärrä että bändit todellakin tarvitsevat treenipaikan. Mutta jos se on jossain huitsin nevadassa, into soittaa laantuu melko pian.
Surkeat röttelöt masensivat kaupunkiin tullessa. Nuorisoon on YLE saanut pumpattua oudon röttelöihannoinin. Melkeinpä mihinkä tahansa voidaan nuoret hyväukoiset ohjelmoida. Uutiset kertovat päivittäin tämän alan saavutuksista. Alustajan kirjoitus todistaa jälleen tämän periaatteen todeksi.
Alustajan kirjoituksessa huonosti peitelty ammattitaitoisen taiteen vastaisuus voidaan hämmennyksellä todeta. Korvien tuhoamiseen keskittynyt epämusikaalinen häly, mölinä ja meteli voidaan tuottaa vaikka ulkoilmassa. Jos toiminta keskittyisi kesäaikaan, niin talven saisivat korvatuhoiset "taiteilijat" kuntoutua kesän kärsimyksiin.
Itä-Helsingissä, Vantaalla tai Sipoossa..
Kaunis Kiitos Selim!
Olet oikeassa, Makasiinit olivat Helsingin ydinkeskustan vanhaa ja kaunista arkkitehtuuria.
Alvar Aaltoako kaikki pitäisi olla?
Makasiinit olivat osa Helsingin keskustaa, ja hyvä tila erilaisen toiminnan, kuten suurten kirpputorien, järjestämiseen. Ja on häpeällistä, ettei Helsinki ole järjestänyt kaupungin ja lähialueiden nuorille kunnollisia toimitiloja useisiin kaupunginosiin.
Mutta: musiikkitalo ei tule pelkästään kamarimusiikkikäyttöön. Siihen olisi riittänyt vaikkapa pelkkä Ritarihuone. Helsingistä puuttuu akustiikaltaan ja tiloiltaan sopiva konserttitila sinfoniaorkesterille, joka saattaa kasvaa yli satahenkiseksi suuria ja massiivisia teoksia soitettaessa. Kulttiksen lava on liian pieni, Finlandia-talon akustiikka kökkö, Aleksanterinteatteri pieni, Kansallisooppera on tehty oopperalle ja jäähallit nyt ovat muutenkin poissa kysymyksestä. Paitsi jossain turussa. Musiikkitalon tulisi olla "musiikkikeidas" keskellä Helsinkiä, jossa hoidettaisiin opetusta, harjoittelua ja konsertteja. Se ei tule olemaan pelkästään klassisen musiikin talo. Sinne on tulossa esimerkiksi jonkinnäköinen jazz-klubi, jollaista esimerkiksi UMO kaipaa UMO Jazz Housen homehduttua.
Mikä Selim tekee klassisesta musiikista suomalaista nyky-rockia huonompaa. Et voi väittää, että suomalainen klassinen musiikki, niin käsittämätön luokittelu kuin se onkin, ei olisi pärjännyt maailmalla yhtä hyvin, jopa paremmin, kuin mainitsemasi HIM, Nightwish, Lordi etc.
Makasiinit olisi todennäköisesti purettu jossain vaiheessa, ja tilalle olisi rakennettu yleishyödyllisiä tiloja, kuten musiikkitalo tai uusi kirjasto. Nyt voidaankin kysyä miten Sanoma-WSOY on saanut sellaisen tontin käyttöönsä. Sitä ei iki-maailmassa olisi pitänyt myydä pörssiyhtiölle, vaan tontti olisi pitänyt kaavoitta yleishyödylliseen, Helsingin kaupungin, kaikkien suomalaisten ja täällä vierailevien, hyödyksi.
Lopettakaamme siis musiikin, jota klassinen musiikkikin on, rankaiseminen. Kuoppa on jo kaivettu, eikä se siitä miksikään muutu. Ellei ministeri Pekkarinen muuta sitä tekoaltaaksi.
Ja lopuksi. Makasiineihin ei päättynyt kaunis helsinkiläinen arkkitehtuuri.
Toivottavasti kirjoituksesi oli suurelta osin ironiaa.
Meillä on Helsingissä tarpeeksi konserttisaleja, ehkä jo liikaakin. Lisäksi ne ovat kuolevan musiikin saleja. Valtiojohtoa otti kai pannuun Eduskuntatalon portailta avautuva maisema? Se ei tainnut olla riittävän edustava? Mihin? En todellakaan keksi. Eivätkä keksineet päättäjätkään muuta kuin vetää vanhan sileäksi ja tilalle... heh... neutraali ja puoluepoliittisesti vaaraton musiikkitalo. Onko joku tyytyväinen tähän kehitykseen? Minä en ainakaan ole tavannut ketään sellaista.
Mikähän on kuoleva musiikki? Hyvä musiikki on ikuista. Väitätkö tosissasi, että alkeellinen joskus jopa 3-soinnun tallimusiikkimökellys muka kestäisi aikaa ja korvaisi laatutavaran. Etpä taida olla musiikin asiantuntija.
Kirjoituksen uskottavuutta haittaa hiukan se, että kirjoittaja on joko tietämätön Musiikkitalon käyttötarkoituksesta tai sitten ei tiedä mitä kamarimusiikki on.
Finlandia-talo, Aleksanterin teatteri ja Oopperatalo eivät lainkaan kuulu mahdollisiin kamarimusiikin esityspaikkoihin, eikä kamarimusiikilla tule olemaan merkittävää asemaa Musiikkitalossakaan. Sitä rakennetaan ensisijaisesti orkesterien saliksi - ja sellaista, orkesterimusiikin lähtökohdista rakennettua esiitymispaikkaa Helsingissä ei ole toistaiseksi yhtäkään.
Marxxx-nimimerkki lohkaisi että "Lisäksi ne ovat kuolevan musiikin saleja"
Sallikaa minun nauraa.
Mikas sielu niissa vanhoissa tiilikasoissa oli...???
Hyva kun saatiin pois ne rumentamasta kaupunkikuvaa. Eika se sielu asu missaan materiaalissa tai muodossa muutenkaan. Ihmiset tekevat sen, joten jos sielua kaipaat ole mukana rakentamassa sita henkea, jota sitten pikku hiljaa voidaan ns. sieluksi kutsua!
kyllä olleet maisemaa somistavia. Ongelma on kuitenkin se, että Helsinki haluaa pröystäilevää kulttuuritoimintaa koko keskustan täyteen. Edelleen tuo ooppera siinä aivan tuntumassa on tästä hyvä esimerkki. Ja tietysti Kiasma. Kaapelia ei voi edes verrata, koska se on kuitenkin tehtaaksi rakennettu ja sellaisena oman aikansa lapsi.
Kyllä Selim on oikeilla jäljillä, osuva kirjoitus.
Treenikämppien puute on ongelma myös muissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä. Paljonko maksaisi rakentaa nuorille kompleksi, jossa olisi tilat vaikka sadalle treenikämpälle kohtuullisella vuokralla? Tällaisen paikan ei ole tietenkään pakko sijaita ydinkeskustassa, puute on yhtä suuri ympäri kaupunkia.
Nuorten bändiharrastus on tervehenkistä toimintaa ja nimenomaan pitää nuoria poissa kaduilta. Lisäksi bänditoiminnan tukeminen on suuri satsaus tulevaisuuteen. Kannataa katsoa vaikka Ruotsia, jossa pop- / rockmusiikin vienti on miljardibisnestä. Suomalainen metalli on tulevaisuuden vientituote - niin konkreettisella kuin abstraktillakin tasolla. Asioita kannattaa katsoa pitkällä tähtäimellä, myös taloudelliset seikat huomioiden.
Nimimerkin Marxxx tokaisu klassisesta musiikista kuolevana musiikkina on kerrassaan idioottimainen. Klassinen musiikki on hyvin olennainen sekä arvokas osa suomalaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä, sen vaaliminen on todella yhtä arvokasta.
On turha rakentaa vastakkainasettelua elitismin ja populaarikulttuurin, klassisen ja muun musiikin välille. Molemmat ovat hyvin arvokkaita omalla sarallaan. On totta, että klassiseen musiikkiin ja korkeakulttuuriin on panostettu täällä Helsingissä isoja summia rahaa, nyt olisi aika huomioda myös toisenlaisen musiikin tarpeet.
Soitin aikoinaan kavereiden kanssa hanskat käsissä ja pipo päässä jääkylmässä autotallissa. Sitä kesti onneksi vain yhden talven mutta eipä ole unohtunut.
Pitkään on jo jatkunut kehitys, jossa nuorisotiloja suljetaan mutta pompöösejä musiikki- ym. taloja kohoaa riviksi asti Töölönlahden ympärille ja muuallekin. Kummasti tämä "kehitys" saa minut yhä uudestaan provosoitumaan.
Tunteiden vallassa tulee kirjoitettua huolimattomasti. Tarkoitukseni ei ollut sanoa että klassinen musiikki olisi kuolevaa musiikkia. Sensijaan moderni musiikki on sitä. Ja huomatkaa nyt, että tämä on mielipide eikä mikään totuus.
Musiikkitalon suhteen asiasta voi tietysti olla montaa eri mieltä. Uskon kuitenkin, että kun ja jos se saadaan rakennettua, ollaan siitä myöhemmin tyytyväisiä. Typerintä on se, että kun se ollaan päätetty rakentaa, kustannuksista säästetään. Seuraavaa musiikkitaloa tuskin nähdään 100 vuoteen, joten kannattaisi tehdä kerralla kunnollinen, eikä halpisversio. Odotellaan vähän, että suhdanteet laskevat ja rakennetaan sitten kun on halvempaa! Harmi sinällään, että sopivasti rohtuneet dekadenssit makasiinit joutuivat väistämään sen tieltä. Sitäpaitsi kun makasiinit vielä sijaitsivat paikallaan saimme todistaa ehkä tämän pallon suurinta ja erittäin onnistunutta kontrastia ruohonjuurikulttuurin ja poliittisen eliitin välillä. Siitä oli moni ulkomaan tuttavani ihmeissään.
Sitäpaitsi, itse henkilökohtaisesti kannatan kaikkeen kulttuuriin panostamista! Kovan ja materialistisen kauden jälkeen, jota juuri ollaan lopettelemassa, arvoon nousee henkiset ja kulttuuriset arvot. Taidetta on ollut ennen kuin oli olemassa yhtään puhuttua kieltä. Me olemme taide, katsos se jos jokin on sielua kasvattavaa.
Mukavasti olisi saatu Euroopan kulttuuripiirien kehumat "tiilikasat" uuteen kukoistukseensa suunnittelemalla nämä kansakunnan muistin ulkoiset merkit siten, kuten esim. Ranskan lukuisten kaupunkien vanhat tehdasrakennuksetkin. Mutta kun on pakko gryndata, niin on pakko gryndata. Muutoinhan voi menettää uskottavuutensa poliittisella pelikentällään. No tosin, nythän joutuu myöntämään, että on joutunut pahemman kerran lobbauksen uhriksi. Ikävää, että lobbaus voimia ei riittänyt niillä sosiaalisen tulevaisuuden vastuunottajilla, jotka ehdottivat musiikkitalon sijoittamista synergisen ulottuvuuden keskiöön eli Kansallis Oopperan viereen. Näin olisimme saaneet samalle alueelle ylhäältä annetun konservatiivisen kulttuurikäsityksen pyhätön, sekä kansalaisten omaehtoisen nyky- ja tulevaisuuden kulttuurin tuottamisen keskuksen. Mutta ehkä avoimuuden, hyväksymisen ja postmodernin demokratian aika on vasta tuloillaan...
Itse paljon makasiineilla pyörineenä, niin konserteissa, kirpputoreissa kun ihan vaan muuten aiheuttamassa yleistä pahennusta, voin sanoa vihdoinkin ne purettiin. Mä en tälle supisuomalaiselle latokulttuurille hirveästi perusta, silmiä tietysti vähän avaa keskieuroopassa asuminenkin. Se on vähintään hienoa että helsinki uskaltaa sanoa vanhoille taloille hyvästit ja edes vähän kehittyä, se on koko helsingin pahin jarru ja jos se ei tulevaisuudessa tule muuttumaan, espoosta tulee suomen pääkaupunki ja helsinki muistetaan vain vanhanakaupunkina. Kaikenmaailman neohipit, punkit ja muut syrjityt vähemmistöt kaipaa vain jotain mistä itkeä. Paljon "kauheampaa" oli lepakon muuttaminen parkkitaloksi ja mitä ihmeen vähäpätöistä suomen alakulttuuria sekään raiskasi? Tilalle tuli nosturi, huom tilalle tuli. Ihankuin kaikki olisivat niin ahdasmielisiä että paikallaan polkeminen ja vanhan suojelu on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, sitten vasta ruvetaan etsimään tilaa rakentaa uutta, kuten vaikka espoosta jossa on tilaa vielä mielinmäärin, joku joka on jopa katsonut suomen kehitystä tietää kuinka paljon esimerkiksi leppävaara on noussut viimesen 10 vuoden aikana ja mille? Pellolle.
Mitä sitten vaikka makasiinien tilalle tulisi metallinen nykyhäkkyrä, sillä ainakin yritetään nostattaa todellista suomen kulttuuria eikä mitään korttitalo alakulttuuria, johon kuulumisesta viimeistään 30 ikävuoden jälkeen on jäänyt käteen vain suuri häpeä (ja kaikille hitaille, poikkeudet vahvistaa säännön). Jos ne makasiinit niin paljon itkettää muuttakaa porvooseen, siellähän niitä samankaltaisia häkkyröitä (jopa paljon vanhempia ja "truempia") riittää mielinmäärin..
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 18 kommenttia