Laskussa: Web 2.0, nousussa: TV 2.0
Hyvä on, olen likainen ja nitkuissa tärisevä addikti. Tarvitsisin oikeasti katkaisuhoitoa, mutta en suostu myöntämään sitä itselleni. Addiktioni on ruvennut vaikuttamaan jo negatiivisesti sosiaaliseen elämääni ja koulutuloksiin. Saatan turhautua useasti ja olla kykenemätön keskittymään mihinkään, ellen saa viikottaista annostani. Pahoinvointiakin on havaittu. Jos diileri myöhästelee, alan jo pelätä pahinta. Entä jos se onkin loppunut? Jäikö se tauolle? MITÄ KÄVI ?!?! Haron hiuksiani ja raastan tapettia seinästä leikkaamattomilla, hieman käyrillä kynsillä. En pysty enää keskustelemaankaan muiden kuin toisten addiktien kanssa. Aihetta tuskin lienee vaikea arvata: amerikkalaiset laatusarjat.
Sarjatarjonta on ollut tänä vuonna äimistyttävän laadukasta, tästä ei päästä mihinkään. Heroes, House, Weeds, Family Guy, Dexter ja Jericho, vain muutamia mainitakseni, ovat onnistuneet jokainen osaltaan uudistamaan sitä tapaa, jolla katsomme televisiota. Asiat eivät ole enää mustavalkoisia, kuten mustavalkotelevision aikaan (heh heh). Vakavasti ottaen, tv-sarjat ovat siirtäneet ihailtavan paljon vastuuta katsojalle ja pysyneet aina medianlukutaidon haasteellisemalla puolella.
Viimeksi kansalaisten medialukutaitoa koeteltiin Dexter-sarjan mainoskampanjalla. Nerokkaissa ja rajoja rikkovissa printtimainoksissa oli käytetty luovasti pop-kulttuurin ikoneita intertekstuaalisesti Dexter-sarjan perusidean kanssa. Eniten kohua herättäneen, Hannibal Lecter -vaikutteisen päänkokkausjulisteen perusidea taisi mennä monilta täysin ohi. Otsikot ja Satasen tekstiviestipalsta kirkuivat kilpaa, yhteiskunnan infrastruktuuri oli vaarassa sortua täysin! Tosiasiassahan kattilassa oleva pää on Hannibal Lecterin oma pää, jolloin sanoma on jotakuinkin “Paha saa palkkansa, joskin toisen pahan kädestä.”, joka on myös jotakuinkin Dexter-sarjan sanoma. Tulkinta siitä, että kumpi on pahempi paha jätetään katsojille. Tätä on parhaimmillaan Televisioviihde ja -mainonta 2.0.
Kuulen kimakkaa kitinää takarivistä. Ei, valitan, olette väärässä. Nelosella, Dexter-sarjan luojilla tai edes kampanjan tehneellä mainostoimistolla ei ole minkäänlaista vastuuta lapsienne kasvattamisesta. Aivan oikein. Nelosen mainoskampanja vedettiin katukuvasta vähintään yhtä kovalla ryminällä, kuin se sinne tulikin. Argumenteiksi kerrottiin lasten hauraiden mielien suojelu ja yleisen mielipahan aiheutumisen välttäminen. Vanhan kansan kielellä: Höpön höpö. Kasvattamisen vastuun ulkoistaminen medialle on ollut uravanhempien lempparipuuhaa jo pitkään. Näin sen ei kuitenkaan kuuluisi mennä. Vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu vain ja ainoastaan vanhemmille. Jos vanhemmat eivät itse osaa tehdä nassikoilleen selväksi faktan ja fiktion rajaa, niin silloin ollaan jo ns. virtsassa.
Kukkahattuismi otti kuitenkin erävoiton jälleen. 1.10. Mainonnan Eettinen Neuvosto (Outo, sananvapauden rajoilla liikkuva instituutio jo lähtökohtaisesti) antoi huomautuksen Neloselle mainoskampanjasta. Neuvosto perusteli päätöstään sillä, että mainoskampanja oli “ihmisarvoa loukkaava”. Mielestäni on paljon ihmisarvoa loukkaavampaa aliarvioida ihmisten kyky lukea mainoksia, tai mikä pahempaa, turruttaa sitä vetämällä vähänkin pureskeltavaa antavat mainokset pois. Taisi olla yksinkertaisesti liian hapokasta Neuvoston ajatusmaailmoille.
Hämmentävänä ja sinänsä asiaan liittymättömänä loppukaneettina lontoontaitoisille lukijoille: http://www.nytimes.com/2007/10/07/us/07halo.html
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Sillä, että jotain ohjelmaa mainostetaan tai näytetään, on ero. Pienokaista on vaikea estaa näkemästä ulkoilmassa olevaa mainosta. Tv-mainonnan ymmärrän, kunhan ohjelman mainos esitetään n. samaan kellonaikaan kuin ohjelma on kaavailtu näytettäväksi. Ei siis Dexterin mainoksia viikonloppuaamuna piirrettyjen mainoskatkolla.
Vanhempana minulla on vastuu siitä, mitä lapsi kotona tv:stä näkee. Ulkona en tähän voi vaikuttaa.
Nerokkaissa ja rajoja rikkovissa printtimainoksissa oli käytetty luovasti pop-kulttuurin ikoneita intertekstuaalisesti Dexter-sarjan perusidean kanssa.
Ihan kivasti käytetty sanaa intertekstuaalinen, mutta mitenkään rajoja rikkova tai poikkeuksellisen luova tuo kampanja ei ollut. Paremminkin hyvää makua rikkova ja hyvin kopioitu. Samaa perusideaa (sarjan idea yhdistettynä johonkin popikoniin) saimme ihailla mm. MTV3:n Idols -ohjelman palkituissa mainoksissa ja sitä ennen monta kertaa muualla.
Muutenkin ihmettelen miten on yhtäkkiä ihmeellistä, että saippua- tai poliisisarjoilla on muutakin sisältöä kuin se peruskuvio. Joku weedskin oli mielestäni aika perus lähiösarja johon oli keksitty kiva särmä. Mutta eikös siinä yhdessä hautatoimistosarjassa toiminut jo sama kuvio.
Nämä sarjat eivät mielestäni ole muuttaneet tapaamme katsoa televisiota. Uusia puheenaiheita ne ovat toki tuoneet kaffipöytiin. Mutta mitä se on verrattuna web 2.0 joka on muuttanut tapaamme kommunikoida?
Mainoskampajan perusideat eivät mene keneltäkään ohi. Mutta voi hyvin olla että monet tulkitsevat sen eri tavoin kuin mainostoimiston ideapiirit riihessään kuvittelivat. Tulkintaa ei koskaan jätetä katsojalle, se suunnitellaan ennalta. Muuten mainoksesta tulee vapaata taidetta, mikä ei välttämättä ole mainostajan intressissä.
Viestinnän ja mainonnan ero on siinä että mainonnassa haluttu viesti puetaan huomiota, ajatuksia, kiinnostusta herättävään ja moninaisia mielleyhtymiä sisältävään pakettiin. Jos tuloksena alkuperäinen viesti hukkuu tai se muuttuu katsojan käsityksissä, virhe on mainoksessa. Se ei silloin ole enää nerokas eikä rajojen rikkominen ole mainoksen ainoa tavoite.
Tekijän ei pidä loukkaantua mainoksen vetämisestä pois katukuvasta. Katsojilla ei ole vastuuta mainoksen tasosta eikä mainostoimiston osaamattomuudesta tai siitä ettei tekijät ymmärrä miten kohderyhmä tulkkaa mielikuvia. Harjoitustyöt eivät kuulu katukuvaan. Aivan oikein. Ammattitaidon kehittämisen vastuuta ei pidä ulkoistaa yleisölle. Palaute voi olla hapokasta. Opinnäytteen kutsuminen "2.0":ksi kertoo ettei 1.0:aa vielä osata.
No voi hyvät hyssyt... en tiedä, onko Selim Saukkomaalle kertynyt vielä puheikäisiä ja lukukykyisiä lapsia. Todennäköisesti ei...
Meidän perheessä 11-15 v. lapsemmekin kysyvät, että miksi (etenkin neloselta) tulee niin hirveitä mainoksia ohjelmista, jotka on kielletty 15 v., sallittujen ohjelmien mainoskatkoilla tai ohjelmien välissä.
Täytyy rehellisesti sanoa, että on täysi työ opettaa medialukutaitoa lapsille ja nuorille. Jonkun viestin tai median kohdalla se saattaa olla helppoa ja yhtäkkiä he uskovatkin jotain toiseen muotoon rakennettua mainosviestiä. Ei asiat ole niin helppoja ja mustavalkoisia.
Valitettavasti jotkut vanhemmat eivät kasvata lapsiaan, mutta he eivät todennäköisesti kiinnitä mitään huomiota Dexterin mainontaan, seksiä tihkuviin mainospätkiin tms. asioihin. Heillä ei ole aikaa eikä kiinnostusta. Yleensä ne vanhemmat, jotka reagoivat, välittävät lapsistaan ja kasvattavat heitä.
Ongelmahan on jo siinä, että me kaikki aikuisetkaan emme ole medialukutaitoisia...
Se, että viihde on laadukasta, ei tee siitä mitään muuta kuin viihdettä. Se, että katsoo enemmän televisiota, ei muuta kenenkään elämää toisenlaiseksi, vaan ainoastaan pari piirua siihen suuntaan, mihin kapitalistiset tuotantoyhtiöt sen haluavatkin sen muuttuvan. Ero on tv:n katsomisen määrässä, ei juurikaan laadussa.
lainaus:
"Kasvattamisen vastuun ulkoistaminen medialle on ollut uravanhempien lempparipuuhaa jo pitkään. Näin sen ei kuitenkaan kuuluisi mennä. Vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu vain ja ainoastaan vanhemmille. Jos vanhemmat eivät itse osaa tehdä nassikoilleen selväksi faktan ja fiktion rajaa, niin silloin ollaan jo ns. virtsassa."
Kyllähän on aikamoisen asiaton sutaisu kolumnistilta. Asia nyt vain on niin että oikeannäköisen pään keittelyä kattilassa ei pidä joutua selittelemään satuna leikki-ikäisille. Heidän maailmaansa ei tarvitse vielä tuoda koko maailmaa kaikkinen ääri-ilmiöineen. Vastuullisten vanhempien kuuluu juuri vaatia ettei moista taiteellista mättöä ole paikoissa, joissa leikki-ikäiset liikkuvat. Itseäni tuo mainos ei juuri hetkauttanut, enkä midä sitä idealtaan mitenkään kummoisena.
Olemme ureassa ainakin uumaa myöten, mikäli Saukkomaa on edes puolitosissaan pätkänsä kirjoittanut ja jos kirjoituksen sisältö kuvastaa laajamittaisesti Saukkomaan edustamaa ikäryhmää.
"Amerikkalaiset laatusarjat" on mainosrahoitteisten viestimien pykäämä käsite kolmen dollarin juonen ja parin perversion istuttamiselle miljoonan taalan kulisseihin.
Medianlukutaitoa pitää toki nassikoilleen opettaa. Ensimmäinen sääntö on: älä usko mitä luet -- mieti itse.
Mutta miten Selim selittäisi tulevalle jälkikasvulleen sateenvarjorattaita raitilla lykätessään mainitsemansa Dexter -mainoksen?
"Älä huoli, ei kukaan sun päätä sopan lisukkeeksi listi -- sun pitää hiffata että toi kallo kuuluu ihan toiselle jätkälle yhdestä toisesta leffasta ja että täs on kyse meidän 'aikuisten' oikeudesta saada gartsalla niinku 'älyllistä' stimulanttia. "
TAPPIS ;)
Nonnis. Meni sitten Dexterinkin katsomisen kieltäminen vanhempien piikkiin. Joskus vähän ihmettelen, ettei mitään vaadita mediayhtiöiltä. Nehän niitä ohjelmia lähettävät, eivät vanhemmat. Vaikka en olekaan sosiaalitantta, edellytän kolumnistilta jonkinlaista eettistä ajattelua. Kai nyt väkivallalla ja seksillä mässäily televisio-ohjelmissa jotenkin vaikuttaa. Eihän ne juureviin vanhempiin vaikuta, mutta hieman mielenhäiriöisiin ja tietysti omia ajatuksiaan muodostaviin nuoriin.
Mikä sarja tulee seuraavaksi: Oisko ehkä henkevä ja jännittävä sarja, jonka päähenkilönä on lapsia hyväksikäyttävä pedofiili? Ja kolumnisti taas sanoo henkevästi ja vastuutaan välttäen, että pitäkää isät ja äidit huolta kakaroistanne!
Jotain tolkkua!
Yleisesti käytetty sana ja täyin pielessä. Ei lukutaitoon sinänsä kuulu luetun ymmärtäminen. Medialukutaito tarkoittaa tavallisesti krittistä asennetta median tuotosten sisältöön. Parempi olisi puhua terveestä järjestä median suhteen.
Jee jee, siinäpä kolumnisti edustamassa ikäryhmänsä heppoisinta ajattelua. Näiden kloppien mielestähän mitä tahansa saastaa tahi perversioita tulee saada jaella julkisessa tilassa täysin vapaasti kunhan sitä on ensin hypetetty tarpeeksi. Viis siitä mitä emotionaalisia vaikutuksia tällaisella materiaalilla on niille joilla ei vielä ole psykologisia resursseja sitä käsitellä, kunhan Saukkomaa ja kaverit saavat kokea olevansa urbaaneja edelläkävijöitä ja "inessä". Ja kapitalistit ja mainosmiehet nauravat koko matkan pankkiin saadessaan trendilampaista puolestapuhujiaan.
Ja vielä: ikään kuin Dexterin mainoskampanjan sensurointi ("Kauheaa, meitä holhotaan!") ei olisi vain lisännyt hypeä sarjan ympärillä.
Vaan ei kai hätää, kunhan ikää vähän karttuu, oppii ymmärtämään asioita yli Hasan & Partnersin perspektiivin. Toivottavasti.
lainaus Tappis:
"Älä huoli, ei kukaan sun päätä sopan lisukkeeksi listi -- sun pitää hiffata että toi kallo kuuluu ihan toiselle jätkälle yhdestä toisesta leffasta ja että täs on kyse meidän 'aikuisten' oikeudesta saada gartsalla niinku 'älyllistä' stimulanttia. "
Juuri näin.
Sillä, hyvä Selim, ethän sinäkään usko, etteivät pieniin lapsiin Dexterin kaltaiset mainokset vaikuttaisi?
Ymmärrät varmasti kun tarkemmin ajattelet, että ympäröivä maailma vaikuttaa lapsiin.
Toisin kuin luulit, lapsia ei tähän maailmaan kasvateta vain ja ainoastaan vanhempien koulutuksella. Sinäkin pystyt vaikuttamaan millainen maailmamme on meidän lapsillemme.
Oletko todella miettinyt miten alle kouluikäiselle selität Dexterin kaltaisen mainoksen?
Mieti oma kuusi-vuotias lapsesi niihin tilanteisiin. Onko vain ja ainoastaan vanhemman, siis sinun, vastuu miten lapsesi reagoi mainoksiin?
Olisiko turvallisempaa edes vähän vaaralliset mainokset jättää julkaisematta? Kuka niitä yleisissä tiloissa tarvitsee? Nehän voi esittää silloin kun lapsille ei tarvitse selittää niiden sisältöä – lasten nukkumaanmenoajan jälkeen.
Sarjatarjonta on ollut tänä vuonna äimistyttävän laadukasta, tästä ei päästä mihinkään. Heroes, House, Weeds, Family Guy, Dexter ja Jericho, vain muutamia mainitakseni, ovat onnistuneet jokainen osaltaan uudistamaan sitä tapaa, jolla katsomme televisio
**
Näin on. On tosiaan muuttanut. Olen lopettanut kokonaan sarjojen katselun. Hirveetä potaskaa kaikki tyynni.
JJ
"Sarjatarjonta on ollut tänä vuonna äimistyttävän laadukasta". Samaa mieltä, mutta Saukkomaan luettelemat sarjat eivät kyllä kuulu amerikkalaisten laatusarjojen joukkoon.
Mitähän tv-sarjoja kolumnisti on aikaisemmin katsonut kun tämän kauden tuotoksien taso on "äimistyttävän laadukasta" ja ne ovat "onnistuneet jokainen osaltaan uudistamaan sitä tapaa, jolla katsomme televisiota"? Family Guyn edellisiä tuotantokausia? Ne kun ovat olleet -tyystin- erilaisia keskenään, toinen toistaan mullistavampia... Tusinasarjoja kaikki kolumnistin mainitsemat, eivätkä suinkaan jenkkisarjojen parhaimmistoa.
"Vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu vain ja ainoastaan vanhemmille." Näin kai sen voisi yksinkertaistaa, mutta eihän se niin ole. Koululaitoksella on suuri (suurin?) osuus nuorten mielten muokkaamisessa, ja tuota paljon mainittua "medialukutaitoa" ja sen opiskelua tulisi lisätä kaikilla kouluasteilla ala-asteesta lukioon. Jotain tälläisiä suunnitelmia onkin ehdotettu, muistan lukeneeni.
"Kuulen kimakkaa kitinää takarivistä. Ei, valitan, olette väärässä. Nelosella, Dexter-sarjan luojilla tai edes kampanjan tehneellä mainostoimistolla ei ole minkäänlaista vastuuta lapsienne kasvattamisesta."
Hm. Se on kyllä totta, että "lasten hauraiden mielten suojelu" on jokeriargumentti: sillä voidaan perustella ihan mitä vain sensuuria. Etenkin Ameriikassa vanhemmat ovat ärhäkkäästi ajamassa sotapeleille ja Grand Theft Autoille rajoituksia, jotka vaikuttavat enemmän kasvatuksen ulkoistamiselta kuin aidolta huolelta lapsista.
Mutta: Tarkoittaako se, että vastuu lastenkasvatuksesta on vanhemmilla sitä, että mainonta saa sisältää mitä tahansa?
Slippery slopea seuraten seuraavaksi päästään siihen, että NYT-liitteessä mainostetaan myöhäisillan pornoelokuviakin kokosivun mainoksin ja toimituksesta todetaan vain tyynesti lukijoille: "Emme me ole vastuussa lehtemme sisällöstä, vastuu on lukijalla, joka valitsi katsoa mainosta sen sijaan, että olisi jättänyt katsomatta."
Siis: kyse ei ole pelkästään vanhempien kasvatusvastuusta, vaan myös lehden vastuusta sisällöstään.
Terveisin,
kolumnistin kanssa suurin piirtein samaan ikäryhmään itsensä laskeva, joka pitelee blogia osoitteessa http://avanninen.net ja joka myös on käynyt niillä lukion äidinkielen kursseilla, joilla puhuttiin intertekstuaalisuudesta ;)
Mutta toisaalta, miksi moista slippery slopea pitäisi edes käyttää? Kyseessähän on huonohko retorinen väittelykranaatti, jonka sirpaleet osuvat minne sattuu, yleensä heittäjään.
Lehdillä on toki vastuu sisällöstään, sen "sensuurista" ja tämän "sensuurin" asteesta. Mielestäni kuitenkin lehdillä on myös vastuu kehittää lukijaa ja tarjota ihmisille älyllisiä haasteita, jotta suomalaiset pärjäisivät jossain muussakin kuin PISA-testeissä, Nokialla rehentelyssä ja alkoholin nauttimisessa. En tietenkään tarkoita sitä, että kehittämisessä ainoa tie on tuoda koko ajan paljastavampaa ja raaempaa kuvastoa pöytään (Slippery Slope, tadaa) vaan että myös kokeilla ihmisten, mainonnan ja ennen kaikkea perinteiden rajoja. Tämä on kaikkien kannalta aivan terveellistä.
Vielä lapsista ja haasteellisesta sisällöstä: On totta, että emme voi tietenkään valvoa kaikkea, mitä lapset lukevat ja/tai näkevät. Emme voi myöskään valvoa kaikkea mitä lehdet kirjoittavat emmekä mitä mainostoimistot sumplivat (Hyvä näin). Voimme kuitenkin yrittää selittää lopputuotetta. Avata sitä, auttaa mahdollisesti alempana mainittuja "huonompia" medianlukijoita ymmärtämään mistä on kyse. Ja näin kuuluisikin tehdä. Mediaa ja mainontaa ei voi loppupeleissä tehdä sen ehdoilla, että mitä lapset näkevät ja mitä he saavat nähdä. Se turruttaa jo lapsetkin.
Vielä vähän rautalangasta vääntäen pelastelen itseäni tällä: Ylläoleva kappale ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluaisin muuttaa joka ikisen mainoksen sisälmysten ja genitaalien riemujuhlaksi. Koko pointti katoaisi nopeammin, kuin valtionsyyttäjä Sisiliassa. Näille mainoksille on kuitenkin paikkansa, pienissä annoksissa ja päin naamaa.
Slippery slope on oikein oiva väline, jos vain ymmärtää, että se sopii vain keskustelun sujuvoittajaksi, ei miksikään retoriseksi aseeksi puolustamaan epämääräisesti omaa näkökantaa (jollaisena sitä tosin yleensä käytetään).
"Mielestäni kuitenkin lehdillä on myös vastuu kehittää lukijaa ja tarjota ihmisille älyllisiä haasteita, jotta suomalaiset pärjäisivät jossain muussakin kuin PISA-testeissä, Nokialla rehentelyssä ja alkoholin nauttimisessa."
Tästä olen täysin samaa mieltä. Median älyllinen haastavuus on tällä hetkellä tasolla, joka tekee lukijoista lähinnä sopivaa karjaa markkinavoimien lihamyllyyn. Avainkysymyksiä ovat: millaista roolia ja identiteettiä lukijalle sovitetaan? Miten uutisista kerrotaan, nujertavan toteavasti vai kaivetaanko kriittistä ja innostavaa näkökulmaa? Erinomainen kirja aiheesta on Norman Fairclough'n Miten media puhuu.
Tietysti täytyy ymmärtää, että valtavirtamedia on osa status quota, tätä mahtavaa spektaakkelin yhteiskuntaa, jossa
sen sijaan, että kohtaisimme suoraan toiset ihmiset, kohtaamme suoraan vain kuvat.
Mediaa ja mainontaa siis todellakin tehdään loppupeleissä sen ehdoilla, mitä lasten (sinun, minun, kaikkien meidän) "on hyvä" nähdä ja mitä olla näkemättä. Tämä toki turruttaa heidät, mutta se on tarkoituskin.
Jotta pointti tulisi selväksi, tässäpä yksi linkki:
Kivivuori Janne - Paha Tieto. Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin , - Nemo 2003 - Kirjat - HS.fi
"Sosiologi Janne Kivivuori osoittaa kirjassaan, että itse asiassa kaiken tiedon ja totuuden on läpi koko länsimaisen kulttuurihistorian uskottu olevan 'kansalle' vaarallista. Kansalle on tarjottava hyödyllisiä illuusioita, jotta yhteiskuntajärjestys ja moraali eivät järkkyisi."
Hiukan asian vierestä, vaikka Dexter-sarjaa ihan kelpo viihteenä pidänkin.. Kuka tekisi tälle amerikkalaisen "kulttuurin" hegemonialle jotakin? Eurooppa ja muu maailma on pullollaan loistavaa ja korkeatasoista elokuvaa ja tv-sarjaa, mutta muistan aniharvoin nähneeni muita kuin brittiläisiä tai sakasalaisia sarjoja olleen tarjolla.. Tarjonnan monipuolistaminen olisi sivistyksenkin kannalta hyvä veto.
”Nelosella, Dexter-sarjan luojilla tai edes kampanjan tehneellä mainostoimistolla ei ole minkäänlaista vastuuta lapsienne kasvattamisesta, "Selim kirjoittaa.
Eikö muka katsojia ja rahaa metsästävillä televisio – ja peliohjelmatuottajilla ,päättäjillä ja levittäjillä ole mitään vastuuta lasten ja nuorten kuolemattomien sielujen hyvinvoinnista ja yhteiskuntarauhan kehittymisestä?
Kaikki eivät ole Selimin kaltaisia medialukuneroja. Joten kuka huolehtii heikoista ja yksinkertaisista?
Monet Jeesuksen mainitsemat myllynkivi-ihmiset,ks. Matt.18:6, ovat tekemällään väkivaltaviihteellä jo kauan myrkyttäneet lastenkin sielut. Toistuvasti he ovat rikkoneet Herran käskyn:" Älä tapa" .
Ihminen voi tappaa sielun ,ruumiin ja hengen. Tappaa voidaan sanalla tai teolla. Ja ala-arvoisella porno-ja väkivaltaviihteellä. Saastaohjelmat tappavat jatkuvasti monen pienen ihmisen elämän ja luottamuksen parempaan tulevaisuuteen
Ahdistus kalvaa pohjoisen maan asukasta. Syntierämaahan eksynyt kansa on täynnä väkivaltaa ,ahdistusta ,pelkoa ja lasten huostaanottoja saatanallisen ahneuden ja omanedun tavoittelun lisäksi. Siksi elävä Herra sanoo tänäänkin:
” Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle” Jes. 24:5,6.
Sitten joku välkky – joka eniten pelkää oman asemansa menetystä - järkkää tutkimuksen jossa todistetaan että Suomi on onnellisuuden kehto.
Katin kontit . Eihän onnellisuuden mallimaassa lasten huostaanotot , väkivaltatilastot ja vasikan kokoiset koirat ihmisten asunnoissa ole jatkuvasti kasvu-uralla?
Eikä Satumaassa nuoret tapa itseään ahkerimmin koko läntisessä maailmassa? ks
http://www.nationmaster.com/graph/cri_sui_rat_in_age_25_34-suicide-rates...
Esitän villin veikkauksen, että väkivaltaviihteellä eikä raamatulla ole mitään tekemistä nuorten itsemurhien kanssa. Jos todisteita tarvitaan, niin niitä löytää vaikkapa esittämästäsi tutkimuksesta. Amerikka, molempien asioiden luvattu maa on vasta sijalla 10. kun taas Suomi komeilee ykkösenä.
Olet kuitenkin asian kipeimmässä ytimessä. Offtopiciksi menee ja riemulla, mutta menkööt tämän kerran.. On kuin onkin pelottavaa kahlata läpi tutkimuksia, joissa kerta toisensa jälkeen todistellaan, että Suomi on maailman paras maa eikä täällä kenenkään ole paha olla. Ekstrapisteitä saa, jos pystyy mahduttamaan virkkeeseen sanat "Nokia", "Fazer", "Siniristilippu" ja/tai "Maailman paras opetusjärjestelmä".
Tosiasiassahan jalkojemme alla on pahoinvointivaltio.
Tämän Selimin tekstistä kyllä huomaa heti, että hän viettää valtavasti aikaa ns. "amerikkalaisten laatusarjojen" parissa.
Ihan tosi kiva hattu.
Olen samaa mieltä (ylemmän kommentin kanssa ainakin). En itse ole tosiaankaan mikään suomen kielen ekspertti, mutta: ihan sama mitä väittää jos teksti on lause toisensa jälkeen virheitä täynnä. Kielioppi kunniaan...
Eikun Selim oikeasti jos sä miettisit itseäsi esimerkiksi neljävuotiaana medialukutaidottomana, ja näet kuvan, jossa joku keittelee toisen irtonaista päätä.
Minkälaisia ajatuksia se olisi herättänyt - ja miten sen olisit itsellesi selittänyt?
Te sitten kiistelette lastenkasvatuksesta tv-sarjamausta ja kieliopista lukion ekaa käyvän bloggaajan kanssa? Onnittelen.
Mielestäni mainokset olivat yksinkertaisesti suomalaiseen tyyliin tylsiä.
Ehkä kohderyhmä on 13-v teinit, jotka katsovat myös Heroesia ja muita lapsellisia sarjoja.
Heippa Selim!
Ensiksi: olen samaa mieltä kaikkien vanhempina tänne kirjoittaneiden kanssa. Itselläni on nyt 5- ja 7-vuotiaat lapset, ja koko 2000-luvun ajan on joutunut tarkistamaan aiempia ultrayksilöllisiä käsityksiään esim. juuri ilmaisunvapauden ja lasten hyvinvoinnin suhteesta. Asia on kimurantimpi kuin nuorempana ja lapsettomana uskoo, usko pois. Elämä opettaa :)
Ja kyllä minun mielestäni mediatoimijoilla on myös eettinen vastuu taloudellisen vastuun lisäksi. Se on nimittäin ihan se sama yleisinhimillinen vastuu pienemmistä ja heikommista, joka meillä kaikilla pitäisi olla, jos aiomme yhteisönä elämää jatkaa. Siihen liittyy myös vastuu yhteisestä tilasta, eikä siitä vastuusta voi luopua tomppeliksi ryhtymättä. Vastuun käyttö puolestaan ei ole kenenkään sananvapaudesta sinällään pois, koska jokaisella täysvaltaisella pitääkin olla vapaus viihdyttää itseään haluamallaan materiaalilla, kunhan ei siinä puuhassa satuta muita.
Samaan hengenvetoon lisään, että itse olen aina tykännyt hyvistä kauhuleffoista ja "rankasta" laatuviihteestä. Mutta ne ovat aikuisille, ja lapsi ei ole aikuinen vaan lapsi. Siksi meillä kotona "isin leffat" ovat poissa lasten käsistä, ja toivoisin että samaa linjaa noudatettaisiin myös yhteisössä.
On totta että televisiota katsoessaan lapsi ei välttämättä erota todellisuuden ja keksityn rajaa. En nyt kommentoi katumainontaa, josta olen jokseenkin vanhempien kanssa samaa mieltä, sillä sille lapset altistuvat vanhempien tahdosta huolimatta, vaan television katselua yleensä.
Esim:
"Nonnis. Meni sitten Dexterinkin katsomisen kieltäminen vanhempien piikkiin. Joskus vähän ihmettelen, ettei mitään vaadita mediayhtiöiltä. Nehän niitä ohjelmia lähettävät, eivät vanhemmat. "
Entä uutiset? Näkyyhän niissäkin keskellä päivää vaikka mitä kauheuksia ja veritekoja, mutta soitteletteko Ylelle että ottakaa nyt herranjumala joku vastuu mitä uutisia näytätte? Vai ovatko tällaiset väkivaltaiset kuvat sallitumpia koska ne ovat totta ja niillä on sen vuoksi jotakin "sivistävää arvoa"? Uutiset voivat yhtälailla järkyttää lasta kuin mainonta/ohjelmat. Eikö ole pahempi selittää lapselle joka kysyy että miksi nuo kaikki ihmiset itkevät, että heidän kotinsa ja perheensä tuhottiin sodassa, mutta älä huoli, ei sinulla ole hätää, kuin että tuo on mainos sellaisesta sadusta aikuisille, se ei ole totta, vaan satua.
On totta että kanavat lähettävät väkivaltaista ja seksintäytteistä ohjelmaa. Ja sitä ne lähettävät siksi että niitä katsotaan.
Miksi yhtiöiden pitäisi kantaa vastuu? Kanavat toimivat kysynnän ja tarjonnan lailla. Ehkä vanhempien pitäisi katsoa ohjelmatiedoista mitä ohjelmia tulee, ja antaa lapsen katsoa vain lastenohjelmia. Näiden tauoilla ei yleensä ole kyseisiä mainoksia.
Anteeksi pitkä vuodatus.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 31 kommenttia